20. toukokuuta 2018

7 SYNTIÄ -HAASTE

Arki rullailee tällä hetkellä omalla painollaan eteenpäin, ja viime päivinä on kyllä jokaisesta hetkestä täytynyt ottaa kaikki irti. Niin töissä kuin vapaa-ajallakin, kaikki on tuntunut jotenkin niin hyvältä. Töissä on edelleen ihan superkivaa, iltaisinkin on löytynyt tekemistä kavereiden kanssa, ja mennyt viikonloppu on ollut paras pitkään aikaan. Pitkästä aikaa saatiin myös napattua nopeat (ja näköjään myös todella epätarkat, mutta menkööt tällä kertaa paremman puutteessa) kuvatkin tämän tekstin kuvitukseksi. Tämä haaste nimittäin heräsi blogimaailmassa uudestaan henkiin pitkän tauon jälkeen, ja nyt päätin osallistua itsekin! 
IMG_1165

Herkuttelysyntini...
Ehkä herkuttelu ylipäätänsä. Olen aina ollut melkoinen herkuttelija, ja herkuttomuus tuottaa pahimmillaan ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Pisimmillään olen onnistunut olemaan herkkulakossa muistaakseni kuukauden, ja sekin oli kyllä työn ja tuskan takana. Pitäisi kieltämättä alkaa vierottaa itseään herkuista, tekisi kropalle ja mielelle hyvää irtautua sokerikoukusta ja syödä puhtaasti. Mulla ei ole mitään yksittäistä lemppariherkkua, vaan syön oikeastaan mitä vaan (paitsi juustonaksuja, hyh), mutta ehkä irtokarkit kuitenkin vie voiton, jos yksi pitäisi sanoa ylitse muiden. 

Ihonhoitosyntini...
Vartalon rasvaaminen on sellainen asia, jossa parantamisen varaa olisi rutkasti. Minua on onneksi siunattu sellaisella iholla, joka ei juuri koskaan kuivu mitenkään näkyvästi, mutta pitkällä tähtäimellä säännöllinen rasvaaminen ei varmasti tekisi pahaa. Onneksi pikkusisko toi juuri Kroatiasta tuliaisiksi ihanan vartalorasvan, joka motivoi muistamaan rasvaamista päivittäin. 

IMG_1148

Siivoussyntini...
Rakastan siisteyttä ja järjestelmällisyyttä, mutta olen molempien suhteen toivottoman laiska. Siivottomuus ahdistaa ja stressaa, mutta siisteyden eteen vaivan näkeminen tuottaa vaikeuksia. Usein annan tiskien kertyä pöydälle ikuisuuden, ennen kuin jaksan tyhjätä tiskikoneesta puhtaat kaappeihin, ja pyykit kasaantuvat sohvalle niin kauan, että puhtaat vaatteet loppuvat komerosta ja asialle on pakko tehdä jotain. 

Hiussyntini...
Jatkuva ponnari päässä nukkuminen, suoristaminen ja kihartaminen sekä päivittäinen shampoolla peseminen. Monia asioita, joissa petraamalla hiusten kunto varmasti paranisi.

Ystävyyssyntini...
Olen se maailman laiskin kaveri, joka harvoin itse pyytää ketään mihinkään, mutta joka loukkaantuu kun häntä ei kutsuta mukaan. Pitäisi muistaa itse laittaa viestiä, että tehdäänkö sitä tai tätä tai mennäänkö tuonne.  Liian usein jään nyhjäämään yksinään kotiin, vaikka tekemistä olisi vaikka muille jakaa. 

IMG_1166

Pukeutumissyntini...
Tämä on ehkä osittain seurannaista tuosta siivoussynnistä, mutta kerrotaan nyt kuitenkin. Eli koska vaatteeni usein lojuvat puhtainakin vähän sikin sokin, niin aika usein erityisesti yläosat ovat jokseenkin ryppyisiä. En edes omista silitysrautaa (koska en omista pesukonettakaan ja en siis pese pyykkejäni kotona) joten kerran jos toisenkin olen poistunut kotoa hieman ryppyinen paita päällä. 

Parisuhdesyntini...
Läsnä oleminen on sellainen asia jossa olisi parantamisen varaa. Erityisesti nyt kesän aikana, kun meillä molemmilla on poikaystävän kanssa kokoaikainen työ ja vuorot menevät vieläpä täysin ristiin, on yhteinen aika niin harvinaista ja arvokasta että yhtäkään minuuttia siitä ei soisi menevän hukkaan turhaan somettamiseen. 

3. toukokuuta 2018

ELÄMÄÄ VAPUN JÄLKEEN

Untitled Untitled Huh, ensimmäinen opiskelijavappu (ja samalla ensimmäinen opiskelijavuosi) on nyt takanapäin ja tavalliseen arkeen on asetuttu. Niin kamera kuin läppärikin ovat pysyneet visusti kiinni viime aikoina, sillä tekemistä on riittänyt muutenkin. Juhlin ensin vappua kaksi viikkoa Tampereella, pistettiin yksi Särkän Märkä kasaan pari viikkoa sitten, vappuaattona lähdin perinteen mukaisesti Hämeenlinnaan lukiotyttöjen kanssa ja vappupäiväksi suuntasin vielä  poikaystävän luokse brunssille ja chillailemaan. Aloitin uudessa työpaikassa heti vappupäivän jälkeen eli eilen, ja nyt jo olen aivan fiiliksissä uusista työkavereista ja ihan kaikesta. Kesän tulen viettämään siis täällä Tampereella, ihan juuri niin kuin halusinkin. Tuskin maltan odottaa kesäiltoja (jotka ovat tänä kesänä vapaita!!) ja oikeastaan kesää ylipäätään. Koko vuosi on mennyt kyllä aivan älyttömän nopeasti, ja senpä takia tulevasta kesästä täytyy nauttia täysin rinnoin. Syksy ja toinen yliopistovuosi tulevat varmaankin vastaan nopeammin kuin huomaakaan. Nyt kuitenkin vielä viimeisen palautettavan koulutehtävän pariin, jotta huomenna töiden jälkeen voin aloittaa viikonlopun hyvillä mielin ja oikeasti unohtaa kaikki kouluasiat muutamaksi kuukaudeksi! Ja elvyttää taas blogin postaustahdin, se kun pääsi vapun ajaksi salakavalasti laskemaan... 

20. huhtikuuta 2018

10 ✗ EN VOISI IKINÄ...

Huh, miten kiireinen viikko takana, sen voi huomata lupaavasti alkaneen postaustahdin hiipumisesta viime päivinä. Kevään viimeiset koulutehtävät ovat vieneet hurjasti aikaa, samoin vapun suunnitteleminen (ja vähän myös jo juhliminen), perheen näkeminen ja monet muut jutut. Noh, eiköhän tämä tästä helpota, kyllä olikin jo ikävä päästä purkamaan ajatuksia taas tännekin.

Sitten asiaan! Bongasin eräästä blogista tämän hauskan haasteen, ja päätinkin sen toteuttaa! Listaan siis asioita, joita en osaa kuvitella tekeväni. Muistuttaisin, että nämä ovat kuitenkin vain omia ajatuksiani eikä mitään absoluuttisia totuuksia, kaikilla on toki vapaus tehdä elämässään niin kuin haluavat :-) 
Untitled
En voisi ikinä... 

✗ hankkia lemmikiksi mitään matelijaa. Ne ovat hieman pelottavia, eikä niistä ole edes seuraa. Not for me! 

✗ ottaa tatuointia kasvoihin, kaulaan, kämmeneen tai muuhun paikkaan, jota ei voi halutessaan peittää. Tatuoinnista yleisesti ottaen kyllä haaveilen, mutta se olisi pieni ja sijoittuisi esimerkiksi selkään tai ylemmäs käsivarteen. 

✗ varastaa mitään. Moraalini ei vaan kestäisi sitä, hahah. 

✗ hypätä benji-hyppyä, laskuvarjohyppyä tai muuta tuollaista rohkeaa - tyydyn ihan tavallisiin huvipuistolaitteisiin, niissäkin on tarpeeksi vauhtia! 

✗ julkaista itsestäni vähäpukeisia kuvia sosiaalisessa mediassa. Jonkun tarkoin rajatun uikkarikuvan ymmärrän ja sellaisia olen postannut joskus itsekin, muttei sen enempää. Välillä kauhistuttaa, miten ihmiset poseeraa kuvissa, jotka periaatteessa kuka vaan saattaa nähdä ja jotka saattaa päätyä minne vaan... 
Untitled
✗ alkaa kokonaan vegaaniksi. Pyrin kyllä tekemään eettisiä valintoja ja vähentämään punaisen lihan syöntiä ja maitotuotteita, mutta en varmaan pystyisi olemaan kokonaan ilman. Ehkä tämä on asia, johon tulevaisuudessa joutuu kiinnittämään enemmän huomiota. Tällä hetkellä sekaanius toimii kuitenkin minulle parhaiten!

✗ tehdä työtä hoitoalalla. Ihailen kyllä ihmisiä, jotka kokee kutsumusta tuolle alalle, minusta sinne ei olisi. Hatunnosto heille! 

✗ lähteä yksin reppureissaamaan tai oikeastaan mihin tahansa pidempään reissuun. Te jotka uskallatte, huh miten rohkeita olette! Matkailu on kyllä todella kivaa, mutta tarvitsen aina reissuun mukaan jonkun, johon tukeutua vaikeissa tilanteissa. 

✗ pukeutua riemunkirjaviin väreihin. Ala-asteella ja yläasteella tuli saatua yliannostus kaikkia mahdollisia värejä päällä yhtä aikaa, joten nykyään vaatekaapista löytyy lähinnä mustaa, valkoista, harmaata ja tummansinistä. Satunnaisia räväytyksiä varten omistan muutaman kirkkaamman värisen mekon ja ulkotakin, mutta pääasiassa pukeudun nykyään melko hillittyihin väreihin. 

✗ muuttaa pysyvästi ulkomaille. Vaikka monet tuntuvat nykypäivänä haaveilevan kansainvälisestä urasta ja leppoisista eläkepäivistä Espanjan auringon alla, niin itselleni koti on kyllä Suomessa. Lyhyempiä pätkiä esimerkiksi työtä varten voisin kyllä kuvitella asuvani muuallakin, mutta jossain vaiheessa haluaisin varmasti palata takaisin tänne.

Millaisia juttuja teidän ei ikinä -listalta löytyisi?